Nukin ensimmäinen näyttely!

Uuden vuoden jälkeen kävimme tutustumassa näyttelytouhuihin (3.1.2010 pentujen Match Show Oulussa). Olihan se hurjaa, kun oli paljon koiria ja isoja koiria, joita sai pelätä. Ihan vieressä oli afgaaninvinttikoiria parikappeletta, huh. Kyllä siinä pieni tuntee olonsa vielä pienemmäksi. Onneksi Luka -veli ja Nita -sisko olivat lähettyvillä ja näyttivä olevan ihan cooleja!

Nina kuljetteli ihan hienosti. Ainoana pentueesta sain eka kierroksella punaisen nauhan ja olen siitä tietty hirmu ylpeä. Toisella kerralla taisin kompastua jälleen siihen, että en vieläkään osaa seisoa paikallani. Pöljät kasvattajani ovat opettaneet minut istumaan. Vaikka sanotaan odota, tai paikka tai mitä vaan, niin minä poika istun. Kaikki vinkit tervetulleita isäntäväelle, että miten minut saa oppimaan seisomaan nätisti paikallani.

Hei kaverit, huomasitteko muuten, kuka kuvassa viilettää perässäni? Akku! Tuttu kaveri pentukoulusta.

Nooh, olen minä toki muutenkin aika itsepäinen tyyppi. Minusta on oikeastaan aika kiva olla tottelematta esim. "tänne"-käskyä. Antaa niiden toistella jonkun aikaa. Kiva kuulla kuinka ne hermostuu kun en ole kuulevinaan. Voin vaikka kuopia maata tai jotain muuta kivaa sillä välin.

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoilleni!

Marraskuun kuulumisia

Marraskuussa ei ole ihmeempiä tapahtunut. Muuta kuin että Nuki kasvaa ja käy pentukoulua kamujen kanssa. No, äsken nähtiin Akita pysäkillä ja pysähdyttiin juttelemaan. Kovasti Nuki innostui ja Akitakin moikkaili, mutta sitten tuli bussi ja Akita hyppäsi kyytiin.

Käytiin myös kävelyllä ihan uusi reitti, ja sekös oli sitten aika epävarmaa menoa. Vähän väliä piti pysähtyä katsomaan tulosuuntaan, että eikös nyt sittenkin sinne palattaisi. Rohkaisujen kera jatkettiin kuitenkin eteenpäin, pimeästä huolimatta.

Ensi viikolla taas pentukouluun. Olisikohan kouluttajalla jo antaa tilatut uudet valjaat, nämä nykyiset alkaa jo käydä pieneksi...

Kuulumisia lokakuulta

Nukin kanssa ollaan puuhailtu vaikka mitä. Pentukerhon lisäksi ollaan nyt pentukoulussa. Ensimmäinen kerta oli viime keskiviikkona. Oli mukava nähdä miten Nuki pystyi jo juoksentelemaan ja peuhailemaan muiden koirien kanssa tunnin lopuksi, eikä enää ollut niin varautunut ja pelokas kuten ensimmäisellä pentukerhon käynnillä.

Pentukoulussa opeteltiin kaikenlaisia perustemppuja, jota ollaan nyt kotona sitten vielä treenailtu. Istumista (joka jo osattiin), luokse tulemista ja oikean paikan hakemista kouluttajan vasemmalta puolelta kiertäen. Kotitehtäväksi saatiin harjoituttaa vieressä ävelyä niin että remmin tilalla voisi olla vaikka villalanka. Mahdoton ajatus, sanottiin kaikki. Nuki on ollut ulkona sen verran jääräpää kiskoja. Ihme kyllä, namupalkintojen avulla tämä lähti menemään tosi hyvin melkein heti! Toki vieläkin pennulta ymmärtää sen että asiat alkaa yllättäen kiinnostaa niin että pitää päästä sinne ja tänne, mutta vieressä kävely sujuu namupalkintojen toivossa jo nyt aika mallikkaasti.

Lisäksi ollaan käyty Perä-Posiolla mummun ja papan mökillä. Sielläpä olikin kiva hypellä kanervikossa ja peuhata kun toiset haki puita, poltti roskia nuotiolla ja pisti veneitä talviteloille. Irti ei uskallettu Nukia päästää ettei vaan lähde porojen perään tai jäille karkuun.

Tänään on vuorossa toinen rokotuskerta Akuutissa. Siellä taidetaan taas tavata Nitaa. Keskiviikkona sitten mennään Lukan kanssa pentukouluun harjoittelemaan uusia kivoja temppuja!